Käsitteitä argumentaatioanalyysiin

Argumentaatio

-          Tekstin keskeinen asiasisältö

-          Koostuu väitteistä (teesit), perusteluista (argumentit) ja retorisista keinosta (kielellisistä valinnoista)

 

Teesi

-          Väite

 

Argumentti

-          Perustelu

 

Retoriset keinot

-          Tekstuaaliset ja kielelliset tehokeinot, kielelliset valinnat (tarkemmin ks. moniste, oppikirja, tehtäväkirja s. 29)

 

Tekstilaji

-          Määrittyy tekstin käyttötarkoituksen mukaan

-          Tekstilajeja on rajattomasti

-          Tekstilajit ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia

 

Tekstityyppi

-          Tekstin pääasiallinen esitystapa

-          Ohjaileva, kertova, kuvaileva, erittelevä, argumentoiva

-          Tyypillisesti yhdessä tekstissä on useampaa kuin yhtä tekstityyppiä

 

Konteksti

-          Asiayhteys

 

Ideologia, ideologinen konteksti

-          Ideologia: arvoja, asenteita, maailmankuva. Taustaoletukset pohjautuvat ideologioihin.

-          Ideologinen konteksti: tekstin maailmankuva – mitä maailmankuvaa, arvoja ja asenteita teksti edustaa tai tuottaa?

 

Denotaatio, konnotaatio (denotatiivinen merkitys, konnotatiivinen merkitys)

-          Denotaatio: sanan perusmerkitys

-          Konnotaatio: sanan sivumerkitys

 

Suostuttelumääritelmä

-          Sanavalinta, joka sisältää jonkin tulkinnan tai arvon

-          Esimerkiksi jääkiekon kontekstissa ”kaukaloväkivalta” on suostuttelumääritelmä, joka sisältää ajatuksen, että kaukalossa tapahtuvat kontaktit ovat väkivaltaa. (Onko ”koulukiusaaminen” suostuttelumääritelmä?)

 

Lähentävät pronominit

-          Sellaista pronominien käyttöä, jolla pyritään saamaan aikaisiksi läheisyyden ja henkilökohtaisuuden vaikutelma

-          Esimerkiksi ”me”

 

Lausevalinnat

-          Lauseiden ja virkkeiden pituus

-          Pää- ja sivulauseiden suhde

-          Lauseenvastikkeet

-          Lauseen tehtävä (kysymys, toteamus, pyyntö…)

-          Sanajärjestys

 

Presuppositiot, taustaoletukset

-          Sanojen merkitykseen perustuvia piiloajatuksia, jotka paljastavat kirjoittajan tai puhujan asenteita; oletettuja yhteisymmärryksiä puhujan ja kuulijan välillä

-          Jos presuppositio pitää paikkansa, kysymykseen voi vastata. Jos ei, vastaajan on purettava presuppositio: Milloin lakkasitte hakkaamasta vaimoanne?, Tee loppu hienhajustasi!, Milloin aiot ottaa opintosi vakavasti?

-          Muodostavat kytköksen teesin ja argumentin välille